DANSKE STUMFILMSKLASSIKERE


ETUSIVU
ARVOSTELUT
ARTIKKELIT
JULKAISUT
KIRJAT
LYHYTELOKUVAT
LINKKEJÄ

Tanskan elokuvainstituutti, Det Danske Filminstitut (DFI), on julkaissut jonkin verran maassa valmistettuja elokuvia, joiden skaala ulottuu varhaisimmista mykkäelokuvakokeiluista dokumentteihin, animaatioihin ja äänielokuviin. Lisäksi heidän kaupastaan on ostettavissa koko joukko ulkomaisia klassikoita, alkuperäisellä ääniraidalla ja tanskalaisella tekstityksellä varustettuina. Mykkäelokuvissa on onneksi myös englanninkielinen tekstitys, mikä ei aina ole itsestäänselvyys.

Tanskalaisten mykkäelokuvien sarja käsittää 12 erikseen julkaistua dvd:tä ja yhden Blu-rayn. Lajityyppien skaala ulottuu rikoselokuvasta historialliseen pukudraamaan, science fictionista melodraamaan ja katastrofikuvauksiin. Merkittävimmin esillä on maan elokuvan suurin mestari Carl Theodor Dreyer, jonka mykkäkauden elokuvista DFI on julkaissut viisi (muut Dreyerin mykkäelokuvat ovat hankittavissa joko Yhdysvalloista tai Englannista). Elokuvat eivät ole Dreyerin tunnetuimpia, mutta se ei vähennä niiden arvoa millään muotoa, päinvastoin: näiden julkaisuiden myötä elokuvaharrastajalla on mahdollisuus tutustua ohjaajan harvemmin esitettyihin teoksiin pieteetillä restauroitujen teosten kautta.

Benjamin Christensen on Dreyerin veroinen auteur. Hänen tunnetuin elokuvansa on vuonna 1922 valmistunut Häxan, joka on ollut pitkään saatavana mm. Criterionin julkaisuna. DFI:n sarjaan kuuluu Christenseniltä kaksi elokuvaa, vuonna 1914 valmistunut esikoisteos Det hemmelighedsfulde X sekä kaksi vuotta myöhemmin ilmestynyt Koston yö (Hævnens nat). Christensenin ohjaustöistä kiinnostuneille tiedoksi, että hänen amerikkalaisista ohjaustöistään ainakin Luokkasota (Mockery, 1927) on julkaistu Warner Classics -sarjassa.

August Blom, Holger-Madsen ja A. W. Sandberg olivat tekijämiehiä, joista ketään nykyään tuskin muistetaan. Tanskalaisten yritys palauttaa edes hitunen näiden miesten arvostuksesta on onnistunut: Blomin kattavasta filmografiasta on levylle saatettu Atlantis (1913), Maailmanloppu (Verdens undergang, 1916) sekä Asta Nielsenin kanssa tehty Balletdanserinden (1911). Holger-Madsenin tuotannosta esitetään Asta Nielsenin viimeinen Tanskassa tekemä mykkäelokuva Valoa kohden (Mod Lyset, 1919) ja samana vuonna valmistunut scifielokuva Avaruuslaiva (Himmelskibet). A. W. Sandbergilta on julkaistu niin ikään kaksi elokuvaa, Hermoromahduksen partaalla (Nedbrudte nerver, 1923) ja Ilveilijä (Klovnen, 1926). Pienenä kauneusvirheenä voidaan pitää sitä, että Sandbergin aiempi Ilveilijä-versio (1917) puuttuu, mutta onneksi se on katsottavissa DFI:n sivuilta.


Danske stumfilmsklassikere                  Danske stumfilmsklassikere

Alfred Lind on tänä päivänä vain nimi elokuvahistorian lehdillä, mutta tanskalaiset eivät ole unohtaneet häntäkään. Det skandinavisk-russiske Handelshusin tuottamista 25 elokuvasta ainoastaan kaksi on enää jäljellä ja ne molemmat ovat Lindin ohjaamia – toisessa hän näyttelee myös pääroolin vastaparinaan Lili Beck, Victor Sjöströmin tuleva vaimo ja ruotsalaisen mykkäelokuvan varhainen tähti. Den Flyvende Cirkus ja sen jatko-osa Bjørnetæmmeren (molemmat 1912) ovat ihastuttava lisä tanskalaisen elokuvan historiaan.

Viimeisimpänä nostan esiin maan suurimmat elokuvatähdet, Asta Nielsenin ja Valdemar Psilanderin, jotka molemmat ovat saaneet omat julkaisunsa (Nielseniä on hankittavissa lisää saksalaisen Edition Filmmuseumin kautta, mutta se on toinen juttu). Nielseniltä on saatu kokoon kaikki tähden Tanskassa tekemät neljä elokuvaa, Psilanderilta puolestaan viisi (kaksi Nielsenin kanssa). Se on harmillisen vähän, sillä hän ehti tehdä laajalla, mutta lyhyeksi jääneellä urallaan kaikkiaan 83 elokuvaa (Valdemar Psilander kuoli 32-vuotiaana vuonna 1917).


YHTEENVETO
Det Danske Filminstitutin julkaisema mykkäelokuvasarja on erittäin hyvä hankinta kaikille elokuvan historiasta kiinnostuneille. Kaikkein varhaisimpien elokuvakokeiluiden lisäksi sarjaan sisältyy 21 erimittaista näytelmäelokuvaa. En olisi pistänyt pahitteeksi, vaikka sarjaa olisi kasvatettu laajemmaksikin, mutta se lienee budjettikysymys. Uusia julkaisuja ei todennäköisesti enää tule, sillä vuonna 2003 alkanut sarja näyttää päättyneen vuonna 2011. Lisämateriaalia levyillä on harmillisen vähän, muutaman vaihtoehtoisen lopun lisäksi vain Dreyerin Blu-rayn mukana on molemmista elokuvista kertova vihkonen.


SARJAAN KUULUVAT ELOKUVAT JA TEKIJÄT

- Det første filmarkiv: (70 varhaista elokuvaa vuosilta 1899-1913).
- Asta Nielsen: Kuilu (Afgrunden, 1910), Balletdanserinden (1911), Den sorte drøm (1911), Valoa kohden (Mod Lyset, 1919).
- Valdemar Psilander: Ved fængslets port (1911), Dødsspring til hest fra cirkuskuplen (1912), Evangeliemandens liv (1915).
- Alfred Lind: Den Flyvende Cirkus (1912), Bjørnetæmmeren (1912).
- August Blom: Atlantis (1913).
- Benjamin Christensen: Det hemmelighedsfulde X (1914), Koston yö (Hævnens nat, 1916).
- August Blom: Maailmanloppu (Verdens undergang, 1916), Holger-Madsen: Avaruuslaiva (Himmelskibet, 1919).
- A. W. Sandberg: Hermoromahduksen partaalla (Nedbrudte nerver, 1923), Ilveilijä (Klovnen, 1926).
- Carl Th. Dreyer: Presidentti (Præsidenten, 1919).
- Carl Th. Dreyer: Lehtiä paholaisen kirjasta (Blade af Satans bog, 1920).
- Carl Th. Dreyer: Rakastakaa toisianne (Die Gezeichneten, 1922), Glomdahlin morsian (Glomdalsbruden, 1925). Nämä elokuvat ovat myös Blu-raynä.
- Carl Th. Dreyer: Olipa kerran (Der var engang, 1923).

Danske stumfilmsklassikere



© 17.3.2015 Kari Glödstaf