Battling Butler

RAKKAUS JA ROMAHDUS


ETUSIVU
ARVOSTELUT
ARTIKKELIT
JULKAISUT
KIRJAT
LYHYTELOKUVAT
LINKKEJÄ

Buster Keatonin fanit voivat hyvinkin ajatella toisin, mutta itse olen sitä mieltä, että tähden uralla tapahtui 1920-luvun puolessa välissä kolmen elokuvan mittainen notkahdus. Sellaisten klassikkojen kuin Kovaa kyytiä ja kaunokaisia sekä Ruorimies (molemmat 1924) jälkeen Keaton tuntui vaihtaneen tyyliä ja siirtyneen kekseliäistä gag-tulituksista pelkistetympään ilmaisuun. Oliko tämä tarkoituksellista vai ei, sitä on vaikea sanoa, mutta lopputuloksena oli sarja epätasaisia elokuvia, joiden joukkoon lukeutuu myös vuonna 1926 valmistunut Rakkaus ja romahduskin.

Keatonin omiin suosikkeihin lukeutunut, menestyneeseen Broadway-musikaaliin perustuva teos kertoo rikkaan perheen hemmotellusta pojasta, Alfred Butlerista. Hänen isänsä haluaa nuorukaisen viimeinkin miehistyvän, joten hän lähettää Alfredin palvelijoineen metsästys- ja kalastusretkelle. Kaikki ei mene kuitenkaan aivan suunnitelmien mukaan. Sen sijaan, että Alfred saisi suuren saaliin, hän tutustuu paikalliseen tyttöön, rakastuu tähän ja saa vielä puhuttua tytön naimisiinkin. Ainoa ongelma on se, että niin tyttö kuin hänen omaisensakin luulevat Alfredin olevan menestyksekäs ammattinyrkkeilijä Battling Butler, jonka on määrä otella mestaruusottelussa Alabama Murdereria vastaan.

Battling Butler                  Battling Butler

Rakkaus ja romahdus alkaa erittäin lupaavasti. Tarina irvailee estottomasti sellaisille rikkaille tyhjäntoimittajille, jotka yrittävät pönkittää statustaan esiintymällä karskeina eränkävijöinä. Alfredin metsästysmatka tehdään nimittäin limusiinilla ja perillä majoittaudutaan huvilatelttaan, jossa on kaikki kaupunkielämän mukavuudet kuumasta kylvystä levysoittimeen ja aamulehteen. Metsäretkellä tärkeintä on asianmukainen puvustus ja kunnon haulikko, mutta itse riistaa ei huomata, vaikka sitä pyörii jaloissa pilvin pimein. Päivällinen tarjoillaan parhaaseen mahdolliseen tapaan ja myös sitä varten on pukeuduttava tilanteen vaatimaan pukuun. Näistä ja muista kommelluksista saadaan irti monet hyvät naurut ja kohtaus, jossa Keatonin esittämä Alfred yrittää ampua pikkuruisesta jollastaan sorsan, on suorastaan nerokas.

Rakkaus ja romahdus ei ole kuitenkaan pelkkää komediaa, vaan pikemminkin (fyysisesti) kivuliasta draamaa. Alfred, joka todellisuudessa on aivan samanlainen arkajalka kuin kaikki muutkin mykkäkoomikoiden esittämät miljonäärinuorukaiset, lupautuu nousemaan nyrkkeilykehään ja osoittamaan, että on sanojensa mittainen mies. Tarina liikuskelee monilta osin yllättävän lähellä Harold Lloydin suosittua Keltanokkaa (1925), ja vaikka Keatonin elokuva onkin sävyltään dramaattisempi, ei assosiaatioilta voi välttyä – tiedä sitten, ovatko yhteneväisyydet tarkoituksellisia. Vakavampi puoli ei kuitenkaan nouse elokuvassa lähellekään yhtä korkealle asteelle kuin komiikka.

Battling Butler                  Battling Butler

Kuten kaikissa muissakin Keatonin elokuvissa, myös tässä koomikko laittaa fyysisen olemuksensa peliin hämmästyttävällä antaumuksella. Keaton ottaa iskuja vastaan joka taholta ilmeenkään värähtämättä – kuvauksissa sattuneiden onnettomuuksien vuoksi Keaton joutui joksikin aikaa sairauslomalle. Itse ottelujaksoja varten tähti vuokrasi nyrkkeilyareenan ja palkkasi konsultikseen lajin maailmanmestarin. Periksiantamattomuus kannatti, sillä nyrkkeilykohtaukset ovat kaikin puolin onnistuneita ja todentuntuisia.

Yleisö rakasti elokuvaa ja lipputuloissa mitaten Rakkaus ja romahdus osoittautui yhdeksi Keatonin menestyneimmistä mykkäelokuvista. Myös kriitikot, jotka olivat jakaneet soraääniä tähden aiemmille elokuville, suhtautuivat tähän teokseen positiivisesti. Aika ei ole kuitenkaan ollut elokuvalle armollinen, sillä tänä päivänä Rakkaus ja romahdus lukeutuu Keatonin tuntemattomampien elokuvien joukkoon. Yksi syy tähän on tietenkin seuraavaksi valmistunut Kenraali, jonka erinomaisuus tuntuu jättäneen pysyvän varjon kaikkien muiden Keaton-teosten ylle. Toinen on se, että loistavasta alkujaksosta huolimatta Rakkaus ja romahdus on kovin epätasainen ja siten keskiverto elokuva, joka ei kokonaisuutena pysty mitenkään nousemaan Buster Keatonin suurimpien teosten tasolle.

BATTLING BUTLER, 1926 Yhdysvallat

Tuotanto: Buster Keaton Productions Ohjaus: Buster Keaton Käsikirjoitus: Al Boasberg, Lex Neal, Paul Gerard Smith, Charles Smith (Battling Buttler –nimisestä musikaalista vuodelta 1922) Kuvaus: Bert Haines, Devereaux Jennings
Näyttelijät: Buster Keaton (Alfred Butler), Sally O’Neil (tyttö), Snitz Edwards (palvelija), Walter James (tytön isä), Budd Fine (tytön veli), Francis McDonald (Alfred “Battling” Butler), Mary O’Brien (hänen vaimonsa), Tom Wilson (valmentaja)



© 27.3.2010 Kari Glödstaf