James Cruze

JAMES CRUZE

s. 27.3.1884 Odgen, Utah

k. 3.8.1942 Los Angeles, Kalifornia


ETUSIVU
ARVOSTELUT
ARTIKKELIT
JULKAISUT
KIRJAT
LYHYTELOKUVAT
LINKKEJÄ

1920-luvun suurimpiin ohjaajiin lukeutunut Jens Vera Cruz Bosen syntyi alkuvuodesta 1884 tanskalaistaustaiseen mormoniperheeseen. Lapsuutensa hän vietti vanhempiensa farmilla, mutta jo nuorena näyttelemisestä kiinnostunut Bosen siirtyi opiskelemaan alaa niin pian kuin mahdollista. 16-vuotiaana hän alkoi elättää itseään näyttelemisellä ja nousujohteinen ura johtikin kiinnitykseen kuuluisan David Belascon teatteriseurueeseen ja sitä kautta myös Broadwaylle. Noiden vuosien aikana hän otti taiteilijanimekseen James Cruze, siviilissä hän pysyi kuitenkin Jens Bosenina.

Teatterinäyttelemisen ohella Cruze oli kiinnostunut myös elokuvista. Hän liittyi Thanhouser Film Corporationin riveihin vuonna 1911, jossa hänestä sukeutui nopeasti koko yhtiön suurin tähti. Kymmenistä Cruzen tähdittämistä Thanhouserin tuotoksista kuuluisimmat ja menestyneimmät olivat The Million Dollar Mystery (23 osaa) sekä Zudora (15 osaa) –sarjaelokuvat. Thanhouser-vuosinaan Cruze tapasi myös ensimmäisen vaimonsa, Marguerite Snown. Pariskunta avioitui vuonna 1913 ja samana vuonna heille syntyi tytär Julie (1913-1946).

Thanhouserin jälkeen Cruze esiintyi monien eri yhtiöiden elokuvissa, kunnes päätyi lopulta Jesse L. Laskyn palkkalistoille. Laskyn alaisuudessa hän toimi ensin näyttelijänä, mutta loukkaannuttuaan erään elokuvan kuvauksissa ja jouduttuaan sairauslomalle, Lasky tarjosi hänelle mahdollisuutta ohjaamiseen. Cruze oli kokeillut taitojaan tällä saralla muutamaan otteeseen jo Thanhouserilla, joten hänen oli helppo ottaa tarjous vastaan. Ensimmäinen Laskylle tekemänsä ohjaustyö, Too Many Millions valmistui vuonna 1918.

MENESTYKSEKÄS 20-LUKU
Cruzen ohjaajaura eteni vakuuttavasti, vaikka suurta hittiä ei alkuvuosina syntynytkään. Hän oli nopea ja varmaotteinen ohjaaja, joka harvemmin sortui budjettien ylittämiseen – Cruzen uraa seuranneet elokuvahistorioitsijat ovat tämän vuoksi syyttäneet ohjaajaa värittömäksi ja riskejä kaihtavaksi. Cruze liikkui sulavasti lajityypistä toiseen ja häneltä luonnistuivat niin komediat, draamat kuin seikkailuelokuvatkin. Hänen ohjattavinaan olivat mm. "Fatty" Arbuckle, Wallace Reid sekä Will Rogers – kaikki aikakautensa suuria nimiä.

Läpimurto ohjaajana siis tapahtui, mutta yksityiselämässä ei mennyt yhtä hyvin. Avioliitto Marguerite Snown kanssa tuli tiensä päähän vuonna 1922. Eron jälkeen Cruze alkoi viettää huoletonta ja hulvatonta poikamieselämää ja hänestä tulikin Hollywoodin juhlien vakiovieras. Vaikka Cruze avioituikin kolme vuotta myöhemmin näyttelijätär Betty Compsonin kanssa, ei hän enää vaivautunut muuttamaan elämäntyyliään. Tämäkään parisuhde ei ollut pitkäikäinen, sillä myrskyisä liitto päättyi eroon viisi vuotta myöhemmin.

Suurten ohjaajien joukkoon James Cruze nousi vuonna 1923 elokuvalla Karavaani (The Covered Wagon). Kertomus länteen matkaavista uudisasukkaista oli vuoden suurin menestyselokuva eikä aiheetta. Vaikka juonesta ja stereotyyppisistä hahmoista voikin olla montaa mieltä, on Karavaani silti edelleenkin kelvollista katsottavaa eikä vähiten vauhdikkaiden tapahtumiensa ja hienojen maisemaotostensa (kuvaajana toimi Karl Brown) vuoksi. Karavaani nosti lännenelokuvan otsikoihin ja oli se teos, joka avasi John Fordille mahdollisuuden kuuluisimman mykkäelokuvansa, Rautahepo (The Iron Horse, 1924), filmaamiseen.

Karavaanin ohella Cruzen kuuluisimpiin luomuksiin lukeutuu seuraavaksi valmistunut Tyttö, joka tuli Hollywoodiin (Hollywood, 1923). Vaikka elokuva onkin jo vuosikymmeniä sitten ilmoitettu lopullisesti kadonneeksi, ruokkii se elokuvahistorioitsijoiden mielikuvitusta edelleen: millainen on ollut teos, jossa kymmenet Hollywood-tähdet esittävät itse itseään tarinassa, joka kertoo tähteydestä uneksivasta tytöstä? Cruzen teos lukeutuu halutuimpien kadonneiden elokuvien listan kärkipäähän ja ehkä vielä joskus koittaa päivä, jolloin se löydetään. Seuraavana vuonna Cruze kuvasi jälleen elokuvamaailmaa, tällä kertaa teoksessa Merton of the Movies (1924).

ARVOSTUSTA JA MAINETTA
Cruze oli noussut parrasvaloihin eikä mikään näyttänyt olevan esteenä hänen menestykselleen. Vaikka häneltä ei Karavaanin tapaista menestyselokuvaa enää syntynytkään, menestyivät hänen tuotoksensa lippuluukuilla silti erinomaisesti. Cruze oli suurmiesluokassa vuosikymmenen loppuun asti ja hänet valittiin Film Daily –elokuvalehden äänestyksessä kahdesti Hollywoodin kymmenen parhaan ohjaajan joukkoon (1926, 1928). Vuonna 1927 hän sai kunnian olla maailman parhaiten palkittu elokuvaohjaaja 7000 dollarin viikkopalkallaan. Kuuluisimmat Cruzen 1920-luvun loppupuolen teoksista ovat lännenelokuva Ponipikalähetti (The Pony Express, 1925), ekspressionistinen komedia Jazz-kuningas (The Beggar on Horseback, 1925) sekä historiallinen meriseikkailu Valtamerien vapauttajat (Old Ironsides, 1926). Vuonna 1927 James Cruze oli niin suuri nimi, että hän perusti oman tuotanto- ja levitysyhtiön, James Cruze Productionsin.

MAINE HIIPUU
Kuten monille muillekin ohjaajaveteraaneille, myös Cruzelle äänielokuva merkitsi suurta haastetta. Ensi alkuun kaikki näytti sujuvan mallikkaasti, mutta vähitellen hänen suosionsa alkoi kuitenkin laskea. Osasyy tähän oli varmasti ohjaajan julkisuuskuva, joka oli vuosien saatossa ryvettynyt railakkaan yksityiselämän vuoksi. Myöskään vuonna 1929 käyty oikeudenkäynti, jossa Cruzea kuulusteltiin erään näyttelijän kuolemasta hänen elokuvansa kuvauksissa, ei varmasti nostanut ohjaajan osakkeita suuren yleisön silmissä.

Vaikka Cruze tekikin useita elokuvia, ei yksikään niistä noussut hänen suuruuden päiviensä menestykseen. Viimeinen niitti hänen arkkuunsa oli Kalifornian kultarynnäkön päiviin sijoittuva suurelokuva Kultaa ja verta (Sutter's Gold, 1936), jonka katastrofaalinen epäonnistuminen ajoi Universalin miltei konkurssiin. 1930-luvun loppupuolella Cruze oli ajautunut B-elokuvien ohjaajaksi. Lopullisesti hän vetäytyi elokuvamaailmasta vuonna 1938. James Cruze kuoli vuonna 1942 suhteellisen unohdettuna ja melko pennittömänä – omaisuutta hänellä oli kuollessaan ainoastaan 1000 dollarin verran.

UNOHDETTU SUURUUS
Vaikka James Cruze olikin 1920-luvulla suuri nimi, on hänen maineensa hiipunut vuosikymmenten saatossa miltei olemattomiin. Tähän on monta syytä. Ensinnäkään hänen elokuviaan ei ole juuri saatavilla, vaan valtaosa niistä on kadonnut. Toiseksi, Karavaania lukuun ottamatta Cruzen meriittilista on melko olematon, eikä häneltä löydy ainoatakaan "kuolematonta" teosta tililtään. Myöskään monien Cruzen uraan tutustuneiden historioitsijoiden mielipiteet, joiden mukaan ohjaajan maine on huomattavasti hänen teostensa tasoa korkeampi, eivät edesauta Cruzen paluuta parrasvaloihin. Eikä profiloituminen ensisijaisesti mykkäelokuvaohjaajaksi nosta nykypäivänä kenenkään elokuvantekijän arvostusta. Valitettavasti todennäköistä onkin, että James Cruze tulee tulevaisuudessakin jäämään unohdetuksi nimeksi elokuvahistorian lehdille.

LÄHTEET: William K. Everson: American Silent Film, Da Capo Press, 1978
The International Dictionary of Films and Filmmakers vol II, St. James Press, 1985.
David Quinlan: Quinlan's Film Directors, Batsford, 1999.
Ephraim Katz: Film Encyclopedia, Macmillan Publishers Ltd., London 2001.

JAMES CRUZE MYKKÄELOKUVASIVUSTOLLA

  • Leap Year (Ojasta allikkoon, 1921)
  • Covered Wagon, The (Karavaani, 1923)
  • Old Ironsides (Valtamerien vapauttajat, 1926)


  • © 27.11.2007 Kari Glödstaf