www.mykkaelokuvat.com

Näyttelijöitä

ETUSIVU
ARVOSTELUT
ARTIKKELIT
JULKAISUT
KIRJAT
LYHYTELOKUVAT
LINKKEJÄ
© 15.8.2006
Kari Glödstaf

FORSSAN MYKKÄELOKUVAFESTIVAALIT 1.-2.9.2006

Jokasyksyiseksi perinteeksi muodostunut Forssan mykkäelokuvafestivaalit järjestetään tuttuun tapaan syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna (1.-2.9.). Tämän vuotiset festivaalit ovat erityisen juhlavat varsinkin elokuvien esityspaikalle, Elävien kuvien teatteri täyttää nimittäin kunnioitettavat sata vuotta. Talkootyöllä viime vuosikymmenen loppupuolella kunnostettu teatteri onkin miljööltään ja tunnelmaltaan kuin luotu mykkäelokuvien esityspaikaksi. Tunnelmaa syventää myös perinteinen livesäestys, joista pitävät huolen monet edellisvuosilta tutut virtuoosit, mutta myös uusia säestysryhmiä on kelpuutettu mukaan.

Järjestyksessään jo seitsemännet festivaalit tarjoavat jälleen laadukasta elokuvaa jokaiselle seitsemännen taiteen historiasta kiinnostuneelle. Festivaaleilla esitettävien elokuvien lajityyppikirjo vaihtelee tänä vuonna komediasta melodraamaan ja jännityselokuvasta kauhuun, joten laadukkaita ja mieleen jääviä teoksia löytyy varmasti jokaiseen makuun. Ohessa elokuvat pähkinänkuoressa.

Spione (Vakoilija, 1928)
Fritz Langin toiseksi viimeinen mykkäelokuva valmistui mammuttimaisen Metropoliksen (1927) jälkeen ja on kenties juuri siitä syystä jäänyt hieman tuntemattomaksi elokuvaksi maestron uralla. Juonittelua ja toimintaa langimaiseen tapaan demonisen Tri Mabusen roolista muistetun Rudolf Klein-Roggen johdolla.

He Who Gets Slapped (Hän joka saa korvapuustit, 1924)
Ruotsista Yhdysvaltoihin siirtyneen Victor Sjöströmin toinen amerikkalainen elokuva ja ensimmäinen kuuluisalle Metro-Goldwyn-Mayerille koskaan valmistettu teos. Elokuva vaikuttaa paitsi toteutuksensa, myös vahvojen roolisuoritusten kautta: Sjöströmin herkässä mutta vaativassa otteessa loistavat niin Lon Chaney, Norma Shearer kuin John Gilbertkin, Greta Garbon tuleva rakastaja ja melkein aviomies.

The Unknown (Kädetön Alfonso, 1927)
Tod Browningin kuuluisin elokuva on omalaatuinen kertomus järjettömät mitat saavasta rakkaudesta. Hänen vakionäyttelijänsä Lon Chaney on roolissaan erinomainen, mutta huomiotta ei jää vasta elokuvauraansa aloitteleva nuori Joan Crawfordkaan. Kolmatta pääosaa tässä erikoisessa sirkuselokuvassa näyttelee vuosikymmenen alun kuuluisimpiin romanttisiin sankareihin lukeutunut Norman Kerry.

Her Sister from Paris (Hänen siskonsa Pariisista, 1925)
Tämän vuoden festivaalien tuntemattomin elokuva on pitkän uran ensin ohjaajana ja sittemmin menestyneenä tuottajana tehneen Sidney Franklinin käsialaa. Kuinka käy, kun pitkästynyt kotiäiti (Constance Talmadge) päättää hieman piristää avioliittoaan tuomalla vierailulle tanssijana toimivan siskonsa? Uransa huipulla olleen, sittemmin äänielokuvan myötä valkokankailta syrjään vetäytyneen tähden vastanäyttelijänä toimii Ronald Colman.

The Man Who Laughs (Nauruihminen, 1928)
Universalin 20-luvun viimeinen suuren luokan kauhudraama valmistui saksalaisin voimin. Ohjaajana toimi maahan vuotta aiemmin saapunut Paul Leni ja pääosassa jo Tohtori Caligarin kabinetissa (1919) ihastuttanut Conrad Veidt. Erinomaisesti menestynyt Nauruihminen osoitti Lenin omaksuneen uuden kotimaansa työskentelytavat täydellisesti ja miehen ura näytti erittäin lupaavalta. Kohtalo puuttui kuitenkin peliin ja Leni kuoli tulehtuneesta hampaasta alkunsa saaneeseen verenmyrkytykseen vajaat kaksi vuotta myöhemmin.

The Wind (Pohjoismyrsky, 1928)
Victor Sjöströmin viimeinen amerikkalainen mestariteos on tyylikäs vanhan ajan melodraama. Tarinan päähenkilö, nuori ja viaton nainen joutuu käymään läpi koko henkisen kärsimyksen kirjon ennen kuin löytää rakkauden elämäänsä. Päärooleissa nähdään mykän elokuvan suurimpiin tähtiin lukeutunut Lillian Gish, hänen vastanäyttelijöinään esiintyvät Lars Hanson sekä Montagu Love. Elokuva ei menestynyt aikoinaan kovinkaan hyvin, mutta raikkautensa se on säilyttänyt näihin päiviin saakka.

The Phantom of the Opera (Suuren oopperan kummitus, 1925)
Gaston Lerouxin useasti filmatun romaanin kuuluisin mykkäsovitus valmistui suurella rahalla – sitä varten rakennettiin jopa täydellinen kopio Pariisin oopperatalosta – ja nimekkään näyttelijäkaartin voimin. Jatkuvat riidat ohjaajana toimineen Rupert Julianin ja itse kummitusta näytelleen Lon Chaneyn välillä toivat skismaa kuvauksiin, mutta monien vastoinkäymisten kautta elokuva nousi voittajaksi ja vuosikymmenten saatossa Suuren oopperan kummituksesta on kasvanut amerikkalaisen mykkäelokuvan suurin kauhuklassikko ja kummitusta esittäneen Chaneyn tunnetuin elokuva. Elokuvasta nähdään alkuperäinen, vuoden 1925 versio.

Lisäksi festivaaleilla esitetään kolmen Buster Keatonin lyhyelokuvan sarja (Neighbors, The High Sign, One Week).

Festivaalien kotisivut: www.forssasilentmovie.com