FORSSAN MYKKÄELOKUVAFESTIVAALIT 2011

2. - 3.9.2011


ETUSIVU
ARVOSTELUT
ARTIKKELIT
JULKAISUT
KIRJAT
LYHYTELOKUVAT
LINKKEJÄ

Forssan Kansainväliset Mykkäelokuvafestivaalit on tänä vuonna skandinaavisen elokuvan juhlaa, sillä festivaaleilla esitetään kaikkiaan neljän suuren pohjoismaisen ohjaajamestarin teoksia. Eniten elokuvia nähdään helsinkiläissyntyiseltä, mutta sittemmin Ruotsissa komean uran tehneeltä Mauritz Stilleriltä, jonka vahvasta filmografiasta on mukaan poimittu Aarne-herran rahat, Laulu tulipunaisesta kukasta (molemmat 1919) sekä Hollywoodissa tehty Hotel Imperial (1927), jonka päätähtenä esiintyy aina ihana Pola Negri. Kahden teoksen verran esilläoloaikaa saavat toinen ruotsalaissuuruus Victor Sjöström sekä tanskalainen Carl Th. Dreyer, jonka elokuvia ei Forssassa ole vielä aiemmin esitetty.

Festivaalien pääelokuvana on kaikkien aikojen parhaiden mykkäelokuvien joukkoon ehdottomasti lukeutuva Häxan (1922), tanskalaisen Benjamin Christensenin hätkähdyttävä kollaasi noituuden historiasta. Aikamatka inkvisition hurmehenkisistä päivistä 1900-luvun alkuun on kaunistelematon ja kiihkoton ja tekee varmasti vaikutuksen jokaiseen mykkäelokuvan ystävään. Häxan on elokuva, joka jokaisen tulisi nähdä ainakin kerran elämässään.

Kansaivälistä säestäjäväriä festivaaleille tuo saksalainen Jan Wilke, joka on säestänyt aiemmin Hamletin (1921), Suuren oopperan kummituksen (1925) ja Metropoliksen (1927) kaltaisia klassikoita. Forssassa hänen tehtäväkseen on annettu Dreyerin vallankumousdraaman Rakastakaa toisianne (1921) säestäminen. Vanhoista festivaalimusikanteista ovat mukana mm. Hillel Tokazier, Trio Mutual sekä Heikki Elo ja Kari Mäkiranta orkestereineen.

ELOKUVAT PÄHKINÄNKUORESSA

RAKASTAKAA TOISIANNE (Carl Th. Dreyer, 1921)
Tanskalaisen elokuvan suurmiehen ensimmäisen Saksan matkan satoa. Rakastaa toisianne on Venäjän vallankumousvuoteen 1905 sijoittuva draama, jonka teemana on uskonnollinen suvaitsemattomuus. Toteutukseltaan pikkutarkka ja kiihkoton teos edustaa Dreyerin uran tuntemattomampaa osastoa, mutta on hienoisesta raskassoutuisuudestaan huolimatta mielenkiintoinen elokuva. Arvostelu.

INGEBORG HOLM (Victor Sjöström, 1913)
Ruotsalaisen elokuvan ensimmäinen todella merkittävä teos, vuonna 1913 valmistunut Ingeborg Holm on monien alan harrastajien mielestä myös paras ennen ensimmäistä maailmansotaa tehty elokuva. Kyseessä on väkevä ja koskettava draama kauppiasperheestä, jonka onni kääntyy isän kuoleman seurauksena. Pääosan esittää Ajomiehessäkin (1921) briljantisti esiintynyt Hilda Borgström, joka antaa kasvot kaikille ahdingossa eläneille perheenäideille. Maata järisyttävä elokuva, jota ei kannata sivuuttaa. Arvostelu.

LAULU TULIPUNAISESTA KUKASTA (Mauritz Stiller, 1919)
Johannes Linnankosken samannimiseen romaanin perustuva elokuva kertoo Olof Koskelasta, Pohjolan Don Juanista, joka särkee sydämiä missä tahansa liikkuukin. Lopulta Olof huomaa, kuinka on viettänyt nuoruutensa ja päättää ottaa vastuun itsestään ja tekemisistään. Stillerin läpimurtoteos, joka ihastuttaa edelleenkin kauniilla luontokuvilla, puhuttelevalla tarinalla ja hienoilla pääosasuorituksilla. Laulu tulipunaisesta kukasta on ruotsalaisen mykkäelokuvan suuria teoksia. Arvostelu.

AARNE-HERRAN RAHAT (Mauritz Stiller, 1919)
Stillerin päätyönä pidetty Aarne-herran rahat valmistui Nobel-kirjailija Selma Lagerlöfin novellin pohjalta. Kolme skotlantilaista palkkasoturia tekee hirvittävän verityön ja yrittävät paeta takaisin kotimaahansa, mutta luonto estää karkulaisten aikeet. Alkaa kilpajuoksu aikaa vastaan ja kiinnijäämisen riski kasvaa päivä päivältä. Visuaalisesti häikäisevän elokuvan kuvauksesta vastaa aikansa mestarikuvaaja Julius Jaenzon. Sergei Eisenstein sommitteli lopun mieleenpainuvan hautajaissaattueen uudelleen mestariteoksensa Iivana Julma ensimmäiseen osaan (1944). Arvostelu.

PAPINLESKI (Carl Th. Dreyer, 1920)
Dreyeriä tosikoksi moittineet tahot eivät ole todennäköisesti nähneet Papinleskeä, Norjassa kuvattua kertomusta nuoresta papista, hänelle pakkonaitetusta iäkkäästä vaimosta ja tyttöystävästä, jonka kanssa hän yrittää raivata vanhan vaimonsa pois tieltä. Dreyerin elokuvalta on turha odottaa amerikkalaisten komedioiden kaltaista vitsi-ilotulitusta, vaan jotain persoonallisempaa ja oudompaa. Hassuttelun keskeltä on poimittavissa humaani elämänohje onnen tavoittelusta ja lähimmäisenrakkaudesta. Arvostelu.

BERG-EJVIND JA HÄNEN VAIMONSA (Victor Sjöström, 1918)
Aikoinaan maailman kauneimpana elokuvana pidetty Berg-Ejvind ja hänen vaimonsa on Islannin tuntureille sijoittuva kertomus kaikki maalliset esteet voittavasta rakkaudesta. Luontokuvaus on edellisvuonna valmistuneen Terje Vigenin tavoin mestarillista ja tosielämän rakastavaiset Sjöström ja Edith Erastoff näyttelevät sielukkaasti. Draamaa ja suuria tunteita sisältävän teoksen loppukuva on syystäkin kuuluisa. Arvostelu.

HOTEL IMPERIAL (Mauritz Stiller, 1927)
Stillerin ensimmäinen ohjaus Paramountille ja ainoa, jossa hänen ei tarvinnut riidellä tuottajien kanssa. Hotel Imperial on ensimmäiseen maailmansotaan sijoittuva jännitysdraama, jossa itävaltalainen sotilas piiloutuu venäläisvihollisia kuhisevaan hotelliin ja yrittää paitsi selviytyä hengissä, myös päästä ansasta ulos ja jatkaa sotimista omiensa joukossa. Pola Negri ja Georg Siegmann ovat vahvassa vedossa tässä teoksessa, joka osoittaa, että Stiller olisi pystynyt luomaan hienon uran myös Hollywoodissa, mikäli olisi tullut paremmin toimeen tuottajien kanssa. Stiller palasi Ruotsiin vielä samana vuonna, jossa hän kuoli 1928. Arvostelu.

HÄXAN (Benjamin Christensen, 1922)
Loitsuja, kidutusta, noitasapatteja, riivattuja nunnia, hysteerikkoja... Benjamin Christensenin omaperäinen suurelokuva, neljä vuotta tuotannossa ollut Häxan on hätkähdyttävä katsaus keskiaikaan ja noitavainoihin – elokuvan valmistumisaikaakaan unohtamatta. Nykyään Häxan luokitellaan aiheellisesti mestariteosten joukkoon, mutta ilmestyessään se sai osakseen murska-arvostelut, joutui sensuurin kynsiin ja elokuvan tuottanut Svensk Filmindustri koki suuret taloudelliset tappiot. Häxan on erinomainen aikamatka yhteen historiamme verisimmistä aikakausista ja sopisi hyvin esitettäväksi jopa kouluun, historian tai uskonnon tunnille. Arvostelu.

Festivaalien kotisivut



© 22.8.2011 Kari Glödstaf