KAJASTUS


ETUSIVU
ARVOSTELUT
ARTIKKELIT
JULKAISUT
KIRJAT
LYHYTELOKUVAT
LINKKEJÄ

Carl von Haartman toimi sotilaana Suomessa ennen muuttoaan Yhdysvaltoihin 1920-luvun alussa. Uudella mantereella hänen tiensä vei lopulta Hollywoodiin, jossa hän sai mahdollisuuden työskennellä sotilaallisena neuvonantajana mm. William Wellmanin elokuvassa Siivet (1927). Pian tämän jälkeen von Haartman palasi takaisin Suomeen ja sai elokuvakokemustensa perusteella paikan Suomi-Filmistä. Carl von Haartman toi kotimaiseen elokuvaan aimo annoksen glamouria ja ”suuren maailman meininkiä”, mutta siitä huolimatta hänen uransa jäi lyhyeksi ja vaille menestystä.

Ensimmäinen ohjaustyö, vuonna 1929 valmistunut Korkein voitto oli hänen omaan käsikirjoitukseensa perustuva agenttielokuva, joka ei ennakkoluulottomasta ja suomalaisittain poikkeuksellisesta toteutuksesta huolimatta menestynyt odotetunlaisesti. Seuraavana vuonna valmistuneesta Kajastuksesta odotettiin takuuvarmaa yleisömagneettia, mutta toisin kävi ja niin Carl von Haartmanin ura Suomi-Filmissä tuli päätökseen. Hän koetti onneaan myös Sarastus Oy:n ja OY Fennica AB:n riveissä, mutta jätti elokuvat lopullisesti taakseen vuonna 1933.

Kajastus                  Kajastus

Viimeisenä täysin mykkänä näytelmäelokuvana historiaan jäänyt Kajastus alkaa Pietarin Talvipalatsista helmikuussa 1899. Tsaari Nikolai II allekirjoittaa helmikuun manifestin, jonka tarkoituksena on lakkauttaa Suomen itsehallinto. Teko herättää Suomessa laajaa vastustusta. Edes kenraalikuvernööri Bobrikoffin murha viisi vuotta myöhemmin ei päätä sortoa ja suomalaisten katkeruus kasvaa kasvamistaan. Muuan Antti Ahma, harras isänmaallinen ja itsenäisyyden puolestapuhuja, kannattaa entistä aktiivisempaa vastarintaa. Hän saa puolelleen koko joukon radikaaleja toimijoita, mutta myös petturin, joka päättää ilmiantaa aktivistit viranomaisille.

Carl von Haartman osoitti jo ensimmäisellä teoksellaan olevansa poikkeava tekijä kotimaisessa elokuvamaailmassa. Kuvakompositiot, kamera-ajot ja huolellinen yksityiskohtiin paneutuminen olivat jotain erilaista Erkki Karuun, Teuvo Puroon ja kumppaneihin verrattuna. Kajastus on tekniseltä toteutukseltaan Korkeinta voittoa yksinkertaisempi, mutta suureellisuutta ja prameutta siinä on edeltäjäänsä enemmän. Erich von Stroheimia ihailleen ja mahdollisesti tämän Häämarssissakin (1928) näytelleen von Haartmanin Hollywood-opit eivät ole menneet tällä saralla hukkaan, sen verran kansainvälisellä tyylillä Kajastus on luotu.

Kajastus                  Kajastus

Toisena käsikirjoittajana toiminut von Haartman käsittelee aihetta etäisen viileästi. Kansalliskiihkoa tai intomielisiä välitekstejä ei nähdä missään vaiheessa, vaikka tällaisen elokuvan voisi kuvitella niitä hyvinkin sisältävän. Lähestymistapa kirvoitti aikoinaan vastalauseita, mutta näin vuosikymmenten jälkeen ratkaisu on osoittautunut oikeaksi, sillä isänmaallisuuden kiihkoissa kylpevät elokuvat vanhenevat poikkeuksetta hyvin nopeasti.

Myös näyttelijätyöskentely sai kritiikkiä, mutta sekin toimii loppujen lopuksi hyvin. Ylikorostetusta ilmeilystä ei ole tietoakaan, paikoin toimitaan kenties liiankin vähäeleisesti. Ainoana heikomman arvosanan saa ratsumestari Cederströmiä näyttelevä Helge Ranin, jonka taitoja en epäile lainkaan, mutta jonka ulkoinen habitus on täysin rooliin kelpaamaton – siloposkista Raninia kun ei parhaalla tahdollakaan pysty mieltämään Venäjän armeijassa vuosia palvelleeksi sotilaaksi. Mainittakoon, että naispääosan tulkinnut Elsa Sederberg avioitui von Haartmanin kanssa pian elokuvan ensi-illan jälkeen. Avio-onnesta ei tullut pitkäaikaista, sillä nuori vaimo kuoli keuhkotautiin vuonna 1934.

KAJASTUS, 1930 Suomi

Tuotanto: Suomi-Filmi Ohjaus: Carl von Haartman Käsikirjoitus: Gerda Hintze, Carl von Haartman Kuvaus: Eino Kari, Frans Ekebom Lavastus: Carl Fager Leikkaus: Erkki Karu Puvustus: Salon de Mode (Kuosmanen)
Näyttelijät: Aarne Leppänen (Antti Ahma), Elsa Segerberg (Louise Cederström), Helge Ranin (ratsumestari Karl Gustaf Cederström), Anielka Elter (kreivitär Maria Feodorovna), Gunnar Wallin (tilanomistaja Oscar Cederström), Katri Rautio (rouva Cederström), Aku Korhonen (kenraalikuvernööri Bobrikoff), Runar Schauman (Eugen Schauman), A. Karsten (Nikolai II)

Lähdemateriaali ja kuvat: KAVI (Suomi-Filmin klassikot -vhs)



© 27.2.2011 Kari Glödstaf