FIRE! (1901)
Demonstraatio palomiesten työstä. Nähtyään eräästä talosta tupruavan savua, palomies käy noutamassa kollegansa apuun. Tilanne on muodostunut todella pahaksi palomiesten ehtiessä paikalle, mutta viime hetkellä asukkaat saadaan pelastetuksi palavasta talosta. Tällaiset aikamatkat menneisiin tapahtumiin ja ammatteihin ovat primitiivistä elokuvaa parhaimmillaan. Jännitystä luodaan onnistuneella leikkauksella. Edwin S. Porter ohjasi aiheesta amerikkalaisen version nimellä Life of an American Fireman (1903).
Ohjaus: James Williamson
SCROOGE; OR MARLEY’S GHOST (1901)
Ebenezer Scrooge lähettää kirjanpitäjänsä kotiin, sulkee toimistonsa ja menee asunnolleen. Iltatoimien jälkeen hän nukahtaa. Unessa Scroogelle näyttäytyy aave, joka esittää, millaista elämä on muualla.
Charles Dickensin klassisen Joulutarinan ensimmäinen filmatisointi on vuosikymmenten saatossa lyhentynyt alle puoleen alkuperäisestä kestostaan. Jäljelle jäänyt versio on pituudeltaan hieman yli kolme minuuttia, alkuperäisen ollessa yli kymmenen. Kokonaiskuvaa on tietenkin mahdotonta saada, mutta säilyneet kuusi kohtausta osoittavat, että aivan mitättömästä lyhytelokuvasta ei ole ollut kyse.
Ohjaus: Walter R. Booth Käsikirjoitus: ei tietoa (Charles Dickensin romaanista)
MARY JANE'S MISHAP (1903)
Mary Jane on aavistuksen verran homssuinen taloudenhoitaja, joka lankatessaan kenkiä sotkee lankkia kasvoihinsa. Pian tämän jälkeen hän sytyttää lieden polttoöljyn avulla: tulisija räjähtää ja Mary Jane lentää taivaan tuuliin.
Teatterimaisena yksinpuheluna suurimmalta osin toteutettu lyhytelokuva on mustaa huumoria parhaimmillaan – tästä osoituksena myös kekseliäs ja kokonaisuuteen oivasti sopiva lopetus. Puolikuvan käyttö antaa tälle muutaman minuutin mittaiselle lyhytelokuvalle oman hienostuneen lisänsä.
Ohjaus: George Albert Smith
Näyttelijä: Rva George Albert Smith (Mary Jane)
RESCUED BY ROVER (1905)
Rikkaan perheen lapsi kaapataan rattaista kesken leppoisan päiväkävelyn. Perheen collie lähtee ajamaan rikollista takaa ja löytääkin tämän ja lapsen eräästä talonrähjästä. Lapsi palautetaan vanhemmilleen.
Kaikkien Lassie-elokuvien edelläkävijä, neuvokkaasta ja oma-aloitteisesta koirasta kertova Rescued by Rover oli menestynein pioneeriajan brittituotanto. Jännityksen lisäämiseksi kamera sijoitettiin paikoin normaalia alemmaksi, lähemmäs koiran perspektiiviä. Ratkaisu herätti ihastusta ja edesauttoi elokuvan suosiota. Iästään huolimatta Rescued by Rover toimii mallikelpoisesti edelleen.
Ohjaus: Cecil M. Hepworth, Lewin Fitzhamon Käsikirjoitus: Margaret Hepworth Kuvaus: Cecil M. Hepworth
Näyttelijät: May Clark (lastenhoitaja), Barbara Hepworth (lapsi), Cecil M. Hepworth (isä), Margaret Hepworth (äiti), Sebastian Smith (sotilas), rva Sebastian Smith (mustalainen), Blair (Rover)
THE (?) MOTORIST (1906)
Päiväajelulla oleva pariskunta pakenee yliajamaansa konstaapelia kiitämällä talon seinää pitkin taivaalle, jossa he käyvät tapaamassa kuu-ukkoa ja ajamassa muutaman kierroksen Saturnuksen renkailla. Kun he lopulta palaavat maahan, he rymähtävät keskelle oikeudenkäyntiä ja saavat taas poliisit peräänsä. Mutta kuin taikaiskusta poliisien saavuttaessa karkulaiset heidän autonsa muuttuu hevosvaunuiksi ja pariskunta jatkaa matkaansa.
Georges Mélièsin mielikuvituksellisia fantasiamaailmoja mukaileva scifikomedia The (?) Motorist on hulvaton teos ja kelpo todiste englantilaisten omalaatuisen huumorin pitkistä perinteistä. Ohjauksesta vastaa brittielokuvan pioneereihin lukeutunut Walter R. Booth, tuotanto on puolestaan R. W. Paulin käsialaa. Vuosi 1906 alkoi olla ensimmäisen elokuvasukupolven viimeisiä, ennen kuin uudet yrittäjät ympäri maailmaa ryhtyivät kokeilemaan onneaan uuden viihdyttämismuodon parissa.
Ohjaus: Walter R. Booth
THE BOY AND THE CONVICT (1909)
Nuori sepän poika auttaa vankikarkuria tarjoamalla hänelle ruokaa, jonka jälkeen hän saattaa vielä roiston pakosalle. Vuosien kuluttua karkurista on tullut rikas mies ja nyt hän tarjoaa auttajalleen hyvitykseksi 5000 puntaa. Poliisit saavat hänet kuitenkin kiinni ja mies passitetaan vankilaan. Kun eräs vanki kertoo olleensa koko tapahtumasarjan takana ja vangitun miehen olevan syytön, tämä vapautetaan. Lopuksi auttaja ja autettava kohtaavat iloisissa merkeissä.
David Leanin Suuria odotuksia (1946) lienee tämän tarinan tunnetuin filmatisointi. David Aylottin varsin tuntematon näkemys on aikakautensa tuote pitkine otoksineen ja teatterimaisine lavasteineen. Alkeellisesta tekniikastaan huolimatta varsin mukava tuttavuus, pituutta olisi tietenkin voinut olla enemmän.
Ohjaus: David Aylott Käsikirjoitus: ei tietoa (Charles Dickensin romaanista) Kuvaus: Henry Sanders