Mae Murray

MAE MURRAY

s. 10.5.1889 Portsmouth, Virginia

k. 23.3.1965 Los Angeles, Kalifornia


ETUSIVU
ARVOSTELUT
ARTIKKELIT
JULKAISUT
KIRJAT
LYHYTELOKUVAT
LINKKEJÄ

"Once you become a star, you are always a star."

Näin kerrotaan Hollywoodin suurimpiin naistähtiin 1920-luvulla lukeutuneen Mae Murrayn usein mielellään sanoneen. Ironista kyllä, hänen tapauksessaan tähtistatus ei menestyksestä huolimatta ollut pitkäaikaista: kymmenen vuotta suurimman menestyselokuvansa Iloinen leski (The Merry Widow, 1925) jälkeen Mae Murray oli konkurssin tehnyt yksinhuoltajaäiti, jonka sekä Hollywood että maailman elokuvayleisö olivat tyystin unohtaneet. Murrayn kohtalo oli kova, mutta samalla myös hyvä osoitus siitä, mitä tapahtuu kun tähti kuvittelee itsestään liikoja.


LAPSUUS JA NUORUUS
Itävaltalais-belgialaiseen emigranttiperheeseen syntynyt Marie Adrienne Koenig aloitti viihdyttäjän uransa tanssijana Broadwaylla vuonna 1906. Jo nuorena tanssimiseen rakastunut neito pärjäsi alalla varsin hyvin, eikä aikaakaan, kun hänet oli jo kiinnitetty maailmankuulun Ziegfeld Folliesin riveihin. Folliesissa rivitanssijana aloittaneesta näyttävännäköisestä neidosta tuli varsin nopeasti yleisön suuri suosikki ja miljonäärien ihailun kohde. Mae Murrayksi nimensä muuttanut neito jatkoi menestyksekästä tanssiuraansa aina vuoteen 1915 saakka, jolloin hän päätti ryhtyä elokuvanäyttelijäksi (myöhemmistä elokuvatähdistä mm. Louise Brooks, Billie Dove ja Marion Davies omaavat Follies-taustan).

Sievä ulkonäkö ja hyvät tanssitaidot edesauttoivat Murrayta uuden uran luomisessa. Jo seuraavana vuonna hän teki ensimmäisen pääosaroolinsa aikakauden johtaviin miestähtiin lukeutuneen Wallace Reidin rinnalla elokuvassa To Have and to Hold (1916, ohjaus George Melford). Esiintyminen Reidin vastanäyttelijänä toi nimeä myös uudelle elokuvakasvolle, eikä Murraylla ollut tämän jälkeen roolitarjouksista pulaa. Varsin nopeasti hänestä sukeutui melodraamojen vakionäyttelijä ja matka menestykseen oli alkanut.

NOUSU TÄHDEKSI
Seuraavan, uransa kannalta kenties tärkeimmän askeleen Murray otti menemällä naimisiin ohjaaja Robert Z. Leonardin kanssa (liitto oli Maen kolmas). Parivaljakko teki useita hyvin menestyneitä elokuvia ja Murrayn tähti loisti yhä kirkkaammin – jo 1920-luvun alkupuolella hän lukeutui amerikkalaisten naisnäyttelijöiden eturiviin ansaiten 10 000 dollaria viikossa. Eikä hän peitellyt menestystään, vaan eli kuten tähden odotettiin ja haluttiin elävän, ylellisesti ja tuhlailevasti: autoja, jalokiviä, turkiksia, hulppeita asuntoja ja suuria juhlia. Mae Murray oli nousukasmaisessa Hollywoodissa kuin kala vedessä ja nautti suunnattomasti elämästään. Vaikka kriitikot hänen taitojaan ja elokuviaan vähättelivätkin, yleisö rakasti ja palvoi häntä.

METRO-GOLDWYN-MAYER
Urakehitykselle ei tuntunut tulevan loppua. Kun Metro-Goldwyn-Mayer perustettiin, siirtyivät Murray sekä hänen aviomiehensä uuden yhtiön palvelukseen. M-G-M:llä Murray oli suuri tähti ja ura huipentui naispääosaan Erich von Stroheimin elokuvassa Iloinen leski. Vaikka näyttelijätär saikin tuttuun tapaansa soraääniä näyttelemisestään, ei se vaikuttanut hänen suosioonsa. Iloinen leski oli maailmanlaajuinen suurmenestys ja Mae Murray uransa huipulla.

Murray olisi voinut hyvinkin jatkaa loisteliasta uraansa ainakin mykän kauden loppuun, ellei hänen narsistinen luonteensa ja suunnattomaksi paisunut egonsa olisivat alkaneet kasata tummia pilviä hänen tulevaisuutensa ylle. Itsekkäästi ja ilkeästi käyttäytyvä tähti oli kerännyt vihamiehiä jo monella taholla ja vähitellen studiokin alkoi kyllästyä tämän vaatimuksiin ja oikutteluihin. Tähdelle ei tuntunut riittävän mikään, eivätkä hänelle tarjotut roolitkaan enää kelvanneet. Oikuttelu alkoi käydä monella tapaa sietämättömäksi.

Mae Murray oli elokuvamaailman kuningatar, mutta hän halusi olla sitä myös tosielämässä. Romanssi georgialaisen aatelisen, itseään prinssiksi tituleeranneen David Mdivanin kanssa johti avioeroon Leonardista, mutta toi tähdelle hänen kauan kaipaamansa aatelisarvon. Tämäkään ei hänelle vielä riittänyt, vaan varmana suosiostaan ja menestyksestään hän irtisanoi sopimuksensa M-G-M:n kanssa tarkoituksenaan ryhtyä tekemään elokuvia omin päin. Kun Murray lähti M-G-M:ltä, molemmat osapuolet varmasti huokaisivat helpotuksesta.

KATOAVA KUNNIA
Riippumattoman elokuvantekijän asema ei ole helppo, sen ovat monet suuremmatkin nimet aina D. W. Griffithistä lähtien saaneet huomata. Sen sai todeta karulla tavalla myös Murray, jonka ura pysähtyi käytännössä kuin seinään. Uusi aviomies ei tainnut olla kovinkaan kaksinen manageri, sillä tähdellä oli suuria vaikeuksia löytää elokuvilleen sopivia yhteistyökumppaneita ja niinpä elokuvien määrä romahti täysin. Mykän kauden loppuvaiheessa hän oli jo menettänyt tähtiasemansa ja lopullisesti ura tuhoutui kahden RKO:lle tehdyn äänielokuvan myötä. Viimeiseksi yritykseksi jäi niin ikään mykän kauden suurnimiin lukeutuneen Norman Kerryn kanssa tehty Bachelor Apartment (1931, ohjaus Lowell Sherman). Elokuva sai murska-arvostelut.

Sen paremmin ei mennyt yksityiselämässäkään. Ei elokuvia, ei tuloja – kun Murrayn miljoonat oli lopulta tuhlattu, lähti aviomieskin. Yksin lapsensa (Koran David Mdivani, s. 1927) kanssa jäänyt Murray vajosi tuntemattomuuteen. Yritys palata Broadwaylle ei tuottanut tulosta ja vuonna 1934 edessä oli vääjäämättä konkurssi. Jotta kaikki olisi tarpeeksi julmaa, menetti entinen tähti tämän jälkeen myös lapsensa huoltajuuden.

Suuri yleisö unohti entisen tähtensä pian, vihamiesten muisti oli sen sijaan huomattavasti pidempi. Unohduksen vuosinaan Murray yritti nimittäin ottaa yhteyttä entiseen työnantajaansa Louis B. Mayeriin, jolla oli tapana palkata menneitä luottonäyttelijöitään yhtiön palvelukseen. Usein toki ainoastaan statisteiksi, pieniin rooleihin tai apulaisiksi – mikä vain entiselle näyttelijälle kelpasi. Murrayn käytös muita kohtaan oli kuitenkin ollut niin ala-arvoista, että kyseistä avunhuutoa ei koskaan toimitettu Mayerin käsiin, vaan se päätyi suoraan roskakoriin. Vihonviimeinen yritys, The Self-Enchanted (1959) –omaelämäkerta jäi niin ikään kauppojen hyllyille, ikään kuin todisteeksi hänen unohduksestaan.

MURRAYN ELOKUVISTA
Mae Murray teki uransa aikana yli neljäkymmentä elokuvaa, mutta siitä huolimatta hänen filmografiansa kokoaminen on kotikeräilijälle miltei toivoton haaste. Joko elokuvat ovat kadonneet tai sitten ne lojuvat arkistojen kätköissä, sillä yhtään virallista julkaisua hänen elokuvistaan ei ole olemassa - edes Iloinen leski ei ole saanut osakseen tätä kunniaa. Niinpä Murrayn elokuviin tutustuminen on käytännössä mahdollista ainoastaan ulkomaisten festivaalien tai taivaskanavien kautta, jos sitenkään.

LÄHTEET: Internet Movie Database: http://www.imdb.com/name/nm0615141/bio
Ephraim Katz: Film Encyclopedia, Macmillan Publishers 2001
Scott Eyman: Lion of Hollywood – The Life and Legend of Louis B. Mayer, Simon & Schuster, New York 2005

MAE MURRAY MYKKÄELOKUVASIVUSTOLLA
  • Merry Widow, The (Iloinen leski, 1925)


  • © 30.4.2007 Kari Glödstaf